Näin elän ja hengitän
Kuvanteko on kuulunut elämääni aina. Se on ollut tapa katsella ja ihmetellä maailmaa, merkitä muistiin havaintoja. Maalaan sitä mitä näen, olivat silmäni sitten apposen auki maailmalle tai kiinni katsellen sisäpuolen outoja kuvioita tai unien pohjatonta aihevarastoa. Galleriasivun ”elämän kuvat” ovat tunnelmia ja pohdintoja naisen elämästä. Akvarellit ovat muistiinpanoja retkiltä pohjoiseen ja muista kesäisistä hetkistä. Maalaan mielelläni elävää mallia ja muotokuvia. Malli löytyy silloin tällöin peilistä.
Olen käsityöläinen, jonka koti on täynnä keskeneräisiä töitä ja sekalaisia materiaaleja. Tilkkutyöt palkitsevat maalaria - maailma on täynnä edullista kierrätettävää värimateriaalia. Välillä levitän romulaatikkoni kuin lapsi Legonsa ja katson syntyykö leikistäni tuotetta tai taidetta.
Kerran vuodessa antaudun näyttämö-
harrastukselle Vuottolahden Nuorisoseuran talolla. Isänpäivän aaton ohjelmalliset iltamat ovat olleet perinne jo parikymmentä vuotta. Siellä luovalle hulluudelle ei ole mitään rajaa, kun porukka ideoi, kirjoittaa, lavastaa, puvustaa ja esittää ajankohtaista sketsiteatteria, höystettynä soitolla, laululla ja tanssilla. Itse saamme monet hyvät hoitavat naurut harjoituksissa, ja kun saamme yleisömme nauramaan, tiedämme tehneemme jotain hyvää myös heille.
Metsään menee mutta hyvä niin, voisi olla mottoni. Luonnossa liikkuminen rauhoittaa ja vapauttaa energiaa ja ajatusten virtaa – lenkillä saan usein parhaimmat ideat maalaamiseen tai kirjoittamiseen. Rohmuan luontoa soluihini upeilla laduilla tai umpihangessa, järvenselällä kantohangella viilettäen tai kesäiltana meloskellen, lähimetsässä ihmetellen sienilöytöjä, Lapin tuntureilla rautuja narraillen ja kosken solinaa kuunnellen tai vuonon rannalla katsellen onnellisinta maisemaani, haistellen meren tuoksua.
Ole hyvä ja viihdy taiteeni parissa!
